Naamareiden tekoon käytin vaahtomuovia, sanomalehtipaperia, käsipyyhepaperia, liimaa, maalia ja kimalleliimaa koristeluun.

Vaahtomuovista muotoilin pohjan eli muotin naamioille. Muotoilin muotin saksilla leikkaamalla. Revin suikaleita sanomalehdestä ja levitin niitä muotin päälle liiman avulla. Kun olin levittänyt riittävän monta kerrosta, vein naamarin kuivumaan. Samalla tekniikalla tein toisen naamarin, mutta käsipyyhepaperista. Tämä oli vaikeampaa kuin sanomalehden käsittely, sillä käsipyyhepaperi oli paljon pehmeämpää eikä siksi meinannut kestää muodossaan.

Kun työt olivat kuivuneet, muotoilin niitä vielä saksilla ja leikkasin aukot silmille. Seuraavaksi maalasin työt pullovärejä käyttäen ja koristelin kimalleliimalla.

Liimasin kuumaliimalla kepit naamioihin, joista voi pitää kiinni.

Kuvis demo, kuvasta piirtäminen

Tällä demokerralla piirsimme parin kuvailun perusteella kuvan. Toinen parista katsoi kuvaa ja kertoi, mitä siinä on. Toisen tehtävänä oli piirtää, mitä toinen kuvaili. Tehtävä oli yllättävän vaikea. Etenkin mittasuhteet oli hankala hahmottaa piirtäessä. Hauska ja hyvä harjoitus silti. Kertojan piti valita sanansa tarkkaan ja kuuntelijalta vaadittiin keskittymistä.

Kuviksen demoilta / Mira

Tein kuvataiteen ja käsityön demoilla kaksinaamaisen afrikkalaisen nuken. Kuviksen tunneilla rypistelin sanomalehdestä nukelle pään. Käytin maalarinteippiä pitämään paperinpalat kasassa ja muotoilin paperista nukelle myös nenän. Työnsin paperipallon sisään kepin, josta nukkea voi pitää kiinni. Tämän jälkeen päällystin pään puumassalla. Muotoilin veitsen avulla nukella kahdet eri kasvot: toiset kasvot ovat iloiset ja toiset vihaiset. Muotoilin puumassasta myös kädet nukelle.

Käsityön demoilla ompelin nukelle afrikkalaistyylisen vaatteen. Tein myös helmikaulakorun sekä päähän laitettavan huivin, joka peittää nuken toiset kasvot.

Kuvis 3.demo - Lea

Kuvataiteen osion loppuaika käytettiin naamareiden tekemiseen. Pohjaksi kaikille naamareille toimi vaahtomuovimuotti, jonka päälle tein sekä sanomalehdestä että käsipyyhepaperista liima+vesinaamarit.
Lopuksi päätin koristella jokaisen naamarin hieman eri materiaalilla, mutta samalla tekniikalla.

LEHTINAAMARI
Sanomalehtinaamarin maalasin vihreäksi, mutta sillä ei ollut kauheasti merkitystä, koska liimasin kuumaliimalla naamarille lehtipinnan muovilehdistä. 

HÖYHENNAAMARI
Käsipyyhepaperinaamarin tein samalla tekniikalla kuin sanomalehtinaamarinkin. Työstäminen oli helpompaa ja nopeampaa, koska paperi oli ohutta ja käyttäytyi veden kanssa hyvin. Pinnasta tuli mielestäni hieno, ja koska naamari oli "höyhenenkevyt", päällystin naamarin osittain höyhenillä.

TULINAAMARI

Naamiopohjana toimivasta vaahtomuovista piti tehdä vielä kolmas naamari. Naamarin olisi voinut maalata liima-maali-sekoituksella, jotta naamarin pinnasta olisi tullut kovempi, mutta koska työstin naamareita kotona, ei minulla tietenkään ollut erikeepperiä. Ajattelin pysyä luonto-teemassa, joten päällystin viimeisen naamarin silkkipaperilla ja koitin luoda pintaan "tulimaista" muotoa. 

Emmi ja viimeiset kuviksen demot!

Toisella kuviksen demolla teimme nuken tai sen osia. Tarkoituksena oli tehdä nukelle esim. pää tai muita vartalon osia, jotka oli mahdollista liittää käsityössä tehtyyn, opetuskäyttöön valmistettuun nukkeen. Aluksi tarkoituksenani oli tehdä kurkistusnukke, mutta valmistusprosessin aikana päädyinkin tekemään perinteisemmän käsinuken. Valitsin itselleni aiheeksi eläimen ja materiaaliksi "puumassan", ruskean, muovailuvahan kaltaisen itsestään kovettuvan matskun. Ensin liitin puutikun päähän sanomalehdestä ja maalarinteipistä tehdyn "pään", jonka päälle laitoin puumassaa. Muotoiluvaiheessa valitsin lopullisen hahmoni eli kissan. Puumassaa oli helppo muokata ja sillä sai hyvin kasvonpiirteitä esiin. Olisin voinut hyödyntää muovailu-ominaisuuksia paljon enemmänkin. Puumassa sopii mielestäni hyvin alkuopetukseen, sillä se on helposti työstettävissä ja sitä ei tarvitse polttaa. Lopputulos on myös kevyt. Massaa voi myös maalata, mutta itse päädyin jättämään kauniin ruskean värin näkyviin. Kissan pään yhdistin kässässä tekemääni mekkoon ja kaulahuiviin.

Toiseksi viimeisellä ja viimeisellä demokerralla teimme kolme erilaista naamaria. Olin aikaisemmin tehnyt naamarin paperimassasta ja liisteristä, joten tällä kertaa keskityin itselleni uusiin tekniikoihin. Ensimmäiseksi muotoilin naamioni (eli ketun) vaahtomuovista saksilla leikaten. Pyrin saamaan aikaan kolmiulotteisuutta kuonon ja silmien alueelle. Toisena tekniikkana käytin sanomalehteä ja erikeepperi-vesiseosta. Vaahtomuovin päälle ladoin sanomalehtisuikaileita ja liimaseosta. Paksun kerroksen jälkeen irrotin naamarin kuivumaan. Kolmas tekniikka toimi samalla tavoin, materiaalina oli vain sanomalehden sijasta käsipaperia. Mielestäni käsipaperin käyttäminen oli huomattavasti helpompaa.

Viimeisellä demolla maalasimme naamiot. Itse käytin pullovärejä sanomalehti- ja käsipaperinaamioissa ja pulloväriä, johon oli lisätty liimaa vaahtomuovin maalaamiseen. Aloitin värien sekoittamisen ja koko maalausprosessin fiilispohjalta. Loppujen lopuksi kettuni saivat oranssin, violetin ja vihreän sävyjä. Naamioiden kuivuttua päätin vielä leikata ketuille silmät.

Naamareiden tekeminen sopii mielestäni varsin hyvin alakouluikäisille, sillä sen tekemisessä on eri työvaiheita, jotka ovat kuitenkin helppoja. Kevyet naamarit sopivat näytelmiin ja näin ollen kuvis on helppo integroida esim. äidinkieleen. Itse sain varmuutta uusien tekniikoiden käytöstä ja erilaisten massojen käyttäminen tuntuu nyt helpommalta. Kurssilla tehdyt työt ovat helposti sovellettavissa sellaisenaan, mutta ne antavat myös mahdollisuuden soveltamiseen. Kaiken kaikkiaan sain näinä muutamina tunteina taas hitusen enemmän varmuutta kuvataiteen opettamiseen!

Astan kuvistelua: viimeinen demo!

Neljännellä demolla tein samalla muotilla toisen naamion. Sanomalehtien sijasta käytin käsipaperia, mutta muutoin menetelmä oli sama. Käsipaperia käytettäessä kerroksia ei tarvinnut olla niin montaa. Työskentely oli helpompaa käsipaperin kanssa.

Seuraavaksi oli naamioiden maalaamisen aika. Maalausjälki oli naamioissa aika erilainen ja sen huomaa alla olevista kuvista. Sanomalehden tekstit jäivät näkyviin, mutta toisaalta sehän sopi hyvin tiikerille! Vaahtomuovissa samat värit näyttivät erilaisilta, kirkkaammilta. Vaahtomuovi imi hyvin väriä ja siksi sitä tarvitsi enemmän. Käsipaperista tehdyn naamion päätin jättää maalaamatta. Kaikista töistä tuli mielestäni hyvin esimerkkejä kuvataiteen opetuskäyttöön. Draamassa niiden käyttö ei niinkään ole sujuvaa, koska ne olivat pienikokoisia.

Kurssin antiin ja omiin töihini olin tyytyväinen. Sain ehkä rohkeutta kokeilla myös naamioiden tekemistä tulevien oppilaideni kanssa. Naamioiden teko oli itselleni uusi asia. Paperimassasta ja liisteristä olen tehnyt aiemmin muita kolmiuloitteisia töitä. Naamioiden tekeminen oli kuitenkin hieman erilaista. Oppilaiden kanssa naamioita toteutettaessa tekisin luultavasti naamiot, joita voisi käyttää myös muissa projekteissa. Kurssilla opituilla tekniikoilla voisi varmasti tehdä muutakin kuin naamioita. Myös puumassaan ja muovailuvahan kaltaiseen materiaaliin tutustuminen oli mielenkiintoista ja olisi ollut mukava, jos olisin päässyt tekemään myös muovailuvahan kaltaisesta materiaalista jotain, mutta oli kuitenkin mukava kuulla kokemuksia sen käytöstä muilta opiskelijoilta.

Astan kuvistelua 3. demo

Kolmannella demolla aloitimme naamioiden tekemisen. Muotoilin vaahtomuovista kissan, josta päätinkin myöhemmin tehdä tiikerin. Muotoilu oli helppoa, mutta vaatii ehdottomasti hyvät pienet sakset. Huonojen välineiden kanssa tekeminen on aina ikävää! Nenän liimasin kiinni kuumaliimalla, jonka käyttö on ennestään tuttua. Halusin saada työhöni sekä kohokuvioita että koverruksia, jotta tietäisin paremmin, miten ne onnistuvat ja mitkä ovat mahdollisia ongelmakohtia lasten kanssa tehtäessä. Naamion tekeminen oli hauskaa ja opettavaista. Vaahtomuovinaamiosta tuli jo naamio itsessään, mutta myös muotti seuraaville naamioille.

Toisen naamion tein tällä demolla sanomalehdistä ja liimasta. Ensin muotin päälle levitettiin märkiä sanomalehti suikaleita. Seuraavaksi levitin kerroksen vesi-liima –seosta, jossa oli noin puolet vettä ja puolet liimaa. Tämän jälkeen levitin taas kerroksen sanomalehtiä. Tämä toistettiin neljä kertaa. Viimeisen kerroksen kohdalla levitettiin liima-vesi –seoksen sijasta pelkkää erikeeperiä. Sitten vielä viimeinen kerros sanomalehtisuikaleita ja työ oli valmis jätettäväksi kuivumaan.